27.9. Fiascon erikoistastingin tunnelmat

Viinikerho Fiasco järjesti 27.9. erikoistastingin, jossa 23 viiniystävän muodostamat pienryhmät ratkoivat sokkona Fiascossa entuudestaan rakastettuja viinejä sekä näiden kivikovia haastajia. Tarkoituksena oli järjestää maistelumuistelu menneiden vuosien viinitapahtumista ja nostaa esille niistä ne makoisimmat yksityiskohdat.

Viinit valmisteltiin koemaistelemalla

...ja folioon käärimällä. Sokkotasting ei
etikettejä kumartele.

  
Severi alusti illan teeman sekä esitteli Viinikerhon toimintahistoriaa ja melkoisen määrän tasting-statistiikkaa menneeltä 30 tastingiltä. Samalla myös pureuduttiin tekijöihin, jotka vaikuttavat viinikerhon muokkautumiseen sekä tulevaisuuden toiminnallisuuteen. 

Ensimmäinen viini oli illan ainoa vaalea ja samalla myös kuohuva. Kyseessä oli muutamassa ryhmässä melko lähelle liipannut rutikuiva Brut Zero -samppanja, joita Fiascossa on maisteltu samppanja-aiheisissa tastingeissä. Kaksi ryhmää veikkasivat samppanjan olleen 2012 samppanjatastingin voittaja, Drappier Brut Nature, mutta tällä kertaa kyseessä olikin pientuottajasamppanjoista koostuvan tastingin voittaja; Tarlantin Brut Zero, joka on Alkossa erittäin kohtuullisesti hinnoiteltu, vivahteikkaan tasapainoinen ja hieno samppanja.  Tämä viini koostuu tasaosuuksin kolmesta päärypäleestä ja sisältää 2007 sato- sekä uudessa tammessa kypsyneitä reserviviinejä. Dosage on pyöreä 0 g/l. Tuoksultaan selkeän sitruksinen, omenainen ja hunajainen. Maultaan vahvan sitruksinen, erittäin tasapainoinen ja miellyttävän pitkäkestoinen; hyvä mousse. Illan suosituin viini.

Seuraavat kaadot olivat myös vahvasti vanhan maailman sävyttämiä. Toisena lasiin kaadettiin Chianti Classicon sydänseuduilta, Panzanosta kotoisin oleva Candiallen Ciclope 2010 eli kansainvälisempi versio Sangiovese-vetoisista Chianti Classicon viineistä. Tämä Rosso Toscana oli Supertoscanalais-tastingin voittajayksilö ja oli edelleen monen makuun.

analysointia...

Alustusta...

...ja oikean vastauksen etsintää

3. viini oli myös Chianti Classicon alueelta kotoisin oleva Borgo Salcetino Lucarello 2011, joka edustaa Alkon valikoiman kovimpia kohtuuhintaisia Chianti Classicoita. Tuoksussa tummaa marjaisuutta, maanläheisyyttä ja eläimellisyyttä. Maussa hapankirsikkaa, nahkaisuutta ja vaniljaa. Erittäin hyvä, alueelle tyypillinen viini, jossa 95 % Sangiovesea ja 5% Canaioloa.

Tasting herätti keskustelua...

ja ihmettelyä. Viininmaistelijoiden focus on oikea, kameran käyttäjästä ei voi sanoa samaa...

Tämän jälkeen hyppäsimme Välimeren toiseen valtioon, Espanjaan ja tarkemmin Prioraton alueelle. Espanjalais-illan suurimmat sävärit tarjosi aikoinaan Iberico-kinkun kaveriksi tarjoiltu Nona Petit. Vuosimalli oli kuitenkin selkeästi "kevyempi" painos aikaisemmin Fiascossa maistellusta vuosikerrasta.

5. viini oli punaviinien aatelistoa, Pohjois-Rhonen upea Alain Graillotin Crozes-Hermitage 2012 ei jättänyt kylmäksi. Kemististä viinintekijäksi muuttunut Graillot on keskittynyt olennaiseen eli  kypsiin rypäleisiin ja pieneen satoisuuteen köynnöstä kohden, joka takaa konsentroituneen viinin. Punaviineistä kaikkien parhaimmat pisteet maistelijoiden keskuudessa. Keskitäyteläinen viini oli sopivasti mausteinen, hivenen kukkainen ja konsentroitunut marjaisuudessaan.

Jälkiruokaviininä oli Cruzin Vintage Port -89, joka sopi hyvin homejuuston kanssa. Yllätävä kyllä, viini oli maultaan hyvin nuorekas ja siinä mielessä hivenen yksioikoinen.

Illan viinit, joista Tarlantin samppanja nousi voittajaksi ja Alain Graillotin Crozes-Hermitage parhaaksi punaviiniksi.

Illan sokkotastingin voittajajoukkue oli yksi Fiascon aktiivisimmisista kävijöistä, ja naulasivat pisteitä 3,5/6.

Voittajajoukkue ja palkinto-Sauternes

Jo lähes 4-vuotias Fiasco on saavuttanut nykytoimintansa muodossa henkisen tienhaaran, joka vaati hetken tuumimista ja hyvää hengenkohotusta viiniystävien seurassa. 27.9. oli merkittävä päivä viinikerhon toiminnassa, koska tämän jälkeen toiminta sen nykymuodossa ja porukassa muuttunee. Fiasco on kiinnostunut uusista toimijoista, jotka ovat innostuneet viineistä ja haluavat jakaa innostustaan myös muille. Pyydän viestitse viini.fiasco@gmail.com lyhyttä alustusta itsestäsi sekä miten haluaisit olla mukana ja kehittää Fiascon toimintaa. Vuodenvaihteen jälkeen tiedän, millainen lehti on kääntymässä Fiascon tarinassa seuraavaksi...

- Seve

19.10. Pintxos & Wines

Viime syksynä suuren suosion ansainnut Jamon Iberico & espanjalaiset viinit -tasting sai upean jatko-osan, kun espanjalaisiin ruokiin erikoistunut kokki Miikka Väisänen tuli valmistelemaan Baskimaassa himoittuja pienpurtavia, pintxoseja. Pääraaka-aineina oli siika sekä chorizo-makkara. Makuhermoja kutkuttelua oli tarkoitus jalostaa myös pitkään kypsytetyllä manchego-juustolla.

Kokki Miikka Väisänen loihtimassa Chorizo-siideribalsamico -pintxoseja

Eikä siinä vielä kaikki. Illan toinen tähtivieras - monelle kinkkumiehenä entuudestaan tuttu Antti Kupiainen - saapui Iberico porsaan -potka kourassa. Teline pystyyn, kinkku kiinni ja ilta oli valmis alkamaan Winecellarsin "espanjalaiselta tarvernapuolelta". Tervetuliaissherryä sekä hienostuneen aromikasta pata negraa maistellessa hämyisessä kynttilän valossa, espanjalaisen kitaramusiikin siivittämänä, Antin viipaloidessa seitinohuita kinkkulastuja, autenttisuus oli käsin kosketeltavaa.

Antti työn touhussa ja alustamassa, miksi tämä on niin sikahyvää!

Illan viineiksi oli valittu mm.

- Lustau Los Arcos Solera Reserva Dry Amontillado
Rypäleet: Palomino Fino 100%
Kuvaus: Kuivan portviinimäinen, joka väriltään kuparinen ja muistuttaen Tawny-portia (oksidoitunut portviinityyppi). Tuoksu oksidoitunut, pähkinäinen ja palanutta sokeri. Maku oli kuiva, mantelinen, kahvimainen, rusinainen ja karamellinen.

- Vall Dolina Brut Nature Reserva, DO Cava
Rypäleet: Macabeo, Xarello, Parellada, Chardonnay
Kuvaus: samppanjavalmistusmenetelmällä tehty. Tuoksu ja maku hedelmäinen, kepeä, hivenen kukkaisuutta. Tammikypsytyksen toffeisuus oli huomattavissa.

Alkujuomien jälkeen ja ruokahalua kiihottaneen kinkkuhetken jälkeen, vieraat siirtyivät ravintolan puolelle ihmettelemään Miikan pintxoseja, jonka kanssa tarjoiltiin seuraavia valko- ja punaviinejä sekä makeaa sherryä:

- Pazoz de Lusco, DO Rias Baixas
Rypäleet: Albariño
Kuvaus: Yllättävän hapokas ja raikkaan hedelmäinen kaveri, jossa myös mineraalisuutta. Todella positiivinen yllätys ja selkeästi kalan kaveri.

- Coto de Gomariz 2011
Rypäleet: Treixadura (70 %), Godello (15 %), Albariño (10 %), Loureira (5 %).
Kuvaus: Yllättävän hapokas, granny smithimäinen omenaisuus, hyvä hedelmäisyys. Viinin raikkaus jälleen sykähdytti. Loistava kalaviini.

- La Montesa 2009, Rioja Baja
Rypäleet: 65% Garnacha, 30% Tempranillo, 5% Mazuelo
Kuvaus: Viinillinen, marjaisa ja tasapainoinen viini niin hapokkuutensa ja tanniinisuutensa puolesta. Viinissä ei ollut mitään moittimista, mutta siitä toisaalta puuttui myös vau-efekti, vaikka oli niittänyt mainetta ja kunniaa viinikriitikoiden arvosteluissa. Sopi Chorizo-pintxosin kanssa kulautteluun.

- Faustino I Gran Reserva 2000, Rioja 
Rypäleet: Temranillo, Craciano, Mazuelo
Kuvaus: Selkeästi ikääntyneempi viini, josta löytyi nahkamaista ja viikunaista aromia sekä mausteisuutta ja tammen tuomaa aromia. Maku ei tosin kannatellut kovin pitkälle. Tunnettu ikoniviini, tosin ei mitenkään poikkeuksellisen erikoinen gran reserva.

- Valdespino Oloroso, DO Jerez-Xérès-Sherry, Oloroso
Rypäleet: Palomino, Pedro Ximénez
Kuvaus: kahvinruskea, puolimakea, viikunainen, paahteinen, vähän suklainen ja pähkinäinen

Tarjolla viinien kaverina siika-siideribalsamico- ja chorizopintxosit sekä manchegojuustoa

Herkut sopivat pääasiallisesti erinomaisesti viinien kanssa, komppaus oli nappisuoritus. Kiitos siitä Miikalle ja potkasta Antille. Jälleen kerran yksi yleisömenestys Fiascon tastingien historiassa, suurkiitos siis osallistujille. 

Seuraavaksi Piemonteen! Ciao!

9.9. Jamon Iberico ja espanjalaiset viinit

Espanjan maine vanhan maailman yhtenä kulttiviinimaana on ansainnut monen sydämestä paikan varsinkin täyteläisen marjaisten, aromikkaiden ja usein nahkamaisten punaviiniensä ansiosta, joissa tammikypsytyksen ja hedelmän tuomat tanniinit sekä mieto hapokkuus kietovat viinin parhaat puolet nautinnolliseksi kokonaisuudeksi.

Fiasco päätti edellä mainitun siivittämänä käynnistää syksyn tastingien sarjan tutustumalla Espanjan jaloihin herkkuihin, jotka tulivat mielenkiintoisilta viinialueilta Penedesistä, Cigalesta, Prioratista sekä Bierzosta. 

Tällä kertaa innokkaat maistelijat kokoontuivat 9.9. tutustumaan Winecellarsin kabinetissa neljän eri punaviinin lisäksi kokonaiseen Jamon Iberico -possun lapaan, jota viipaloimaan oli kutsuttu paikalle vierailevaksi tähdeksi kokenut veistelijä, Antti.

Illan 1. maistettu viini oli verrattain yllättävä, mahtisuku Torresin valmistama Atrium-lajikeviini Merlot-rypäleestä. Tätä viiniä tuotetaan Penedesin viinialueella, aivan Barcelonan kupeessa. 

Torres Atrium Merlot 2009

Atriumin maussa oli aistittavissa jokseenkin uuden maailman vivahteita, makean kesäisiä marjoja kuten mansikkaa, mutta myös selvästi tammen tuomaa tanniinisuutta. Jamonin kanssa viini ei päässyt oikeuksiinsa, vaan kinkku dominoi viiniä. Espanjalaiselle viinille luonteenomaisesti alkoholia viinissä oli korkeahko 14 t-%.

Illan toisena viininä oli Severin jo aikaisemmin testaama ja kinkun kanssa erittäin nautittava Tinta del Pais (Tempranillo) -rypäleestä valmistettu Museum-lajikeviini. Tätä viiniä on valmistettu Cigalesin viinialueella, Kastilia-León -alueen pohjoisosassa vasta noin 10 vuotta.

Museum 2008

Vaikka Cigalesin viinialue on ilmastoltaan erittäin kylmä talvisin ja paahtava kesäisin, nykyteknologian ansiosta alueelta saadaan erinomaisia punaviinejä. Museum on roteva marjaisuudessaan, mutta siitä löytyy myös nahkaisuutta, mausteita, vaniljaa, mynthonin sekä salmiakin aromeja. Tanninit ovat pehmeät ja pyöreät. Odotetusti kinkku meni erinomaisesti Museumin kera.

Kolmantena viininä maistelijoille tarjottiin erittäin mielenkiintoinen ja kovat ennakko-odotukset Fiascon pojissa herättänyt Prioratin nousevalta ja laadukkaalta viinialueella valmistettu Nona Petit. Kyseessä on illan ainut sekoiteviini, johon on yhdistetty Garnacha negraa (75 %) eli Grenachea, Samsóa (10 %), Merlota (10 %) sekä Cabernet Sauvignonia (5 %). Viinin tuoksu enteili hyvää, sillä mieleen juolahti ensimmäisenä bordeaux:n hienot sekoiteviinit, joissa tasapainoinen koostumus sisältää jaloa tuhdikkuutta sekä kypsytyspotentiaalia n. 10 vuotta. Nona Petit:iä on kypsytetty 10 kuukautta Allierin tammitynnyreissä, joista puolet uusia ja loput 2. kertaa käytössä sekä tämän jälkeen 18 kuukautta pulloissa.

Nona Petit 2009

Maku tässä "pikkuisessa" oli mahtava. Tuhtia tummaa marjaa ja kirsikkaisuutta, tammen tuomaa nahkaisuutta ja syvyyttä, joka ei kuitenkaan dominoinut liikaa. Lisäksi tuhdit mutta pehmeät tanniinit sekä terhakkaat hapot saivat suun supistumaan sekä jättämään veden kielelle. "VAU"-elämyksen aikaansaanut viini, joka on varsinainen löytö n. 15€ hintaluokassa. Tämä 14,5 t-% viini sopi erittäin hyvin myös Jamon Iberico -porsaan seuraan.

Illan 4. viini, Pétalos, on lajikeviini ja kasvatettu Espanjan luoteisosasta Bierzon alueelta Mencia-rypäleestä, jonka uskotaan olevan Cabernet Francin esi-isä. Viinin tuoksu on maanläheinen ja hyvin sulkeutunut verrattuna aikasempaan Nona Petit:in; tästä syystä viini on kerrassaan houkutteleva. Tuoksussa voi erottaa myös ruusun tai orvokin tuoksua sekä tomua. Kyseessä aika impi.

Pétalos 2008 / 2009

Pétaloksen maku seurasi osittain hajua parfyymien sekä hennon maanläheisyyden ja yrttisyyden pyöriessä kielen päällä päällimmäisinä makutuntemuksina vuosikerran 2009 osalta. 2008 vuosikerta osoittautui sen sijaan aivan eri sarjan viiniksi, joka oli leveämpi sekä voimakkaampi niin tuoksultaan kuin maultaan. Vuosikerroissa saattaa siis ilmetä huomattavaviakin eroja saman tuottajan aikaansaannoksissa.

Vieraille tehdyn äänestyksen perusteella, Museum 2008 sekä Nona Petit keräsivät tasaväkisesti kaikki äänet (8+8). Molemmissa sekä viinin oma maku että Ibericon kyytipoikana toimiminen loivat kokonaisvaltaisen nautinnon. Myöhemmin kun viinejä maistettiin uudestaan, Torresin Atrium Merlot sekä Museum olivat hivenen menettäneet ryhdikkyyttään ja niistä oli huomattavissa voimakasta kypsyneen hedelmän sekä salmiakin aromia. Sen sijaan Nona Petitissä ns. paketti pysyi kasassa myös pari tuntia pullon avaamisen jälkeen.

Illan kruunasivat aplodit, jotka olivat huomionosoitus loistavalle kinkunveistäjällemme Antille, joka piti huolen siitä, että possusta jokainen irrotettavissa oleva herkkupala päätyi oikea-aikaisesti vieraiden lautaselle mukavien tarinoiden saattelemana. Hieno aloitus syksyyn, jota tulee seuraamaan raikas tuulahdus ranskalaisia vivahteita 1.10. pidettävässä, Rhoneen keskittyvässä tastingissä. Tervetuloa!
-S